-': ll': r 1r,rr,:: ] :r

( uv i cn

. joko nir-'rk siat i o l S i s ri r 1a sni ls i j r i ym i1_orparr i

Nuo l i, ^ ^ -na.-rn Tal ' a s t l :

1 . t a l r2 . v i e r

v i s tso t l

3 , kanrset

!-cri-r y y l

4. lnuuinimt

2 . S U I' Iam1

Seura- - - l ; i ,r r f i , , 1 r - J (

n i m i 5 , kkanna l ta

i } T I F T 5 Ll K Ll i{ n F{ r i: ll i:r r$

T T I i Y T F E R E - i t l q 5 E I " J I ' ! J L i -

::" I I r:!.

i a u r l V L i . i : l n I ' l l r e r : n i n h e r k r i , j i i L e n ' r i -

; l i i i r , o i i t i L - . r . i e rdd i r i ; : i r qe r l a 3 \ / a i t r r ena i : . in i i l r r , t r os i sada r i a1k , - i , r l t r : i k y rn i l enL .e i r l a i n j l e -, . e i a i . e e l . e u l . l u n i m i s L C b r r . K i r j a s i a l o y l - y -ve . i n i i n u l kose rka t ; r om ics i i sak l . r . t i j c r n i -nen t r i in Pispalar-Mi ik i r ren +, l i l "L jkr sr- : l! , enc i i , i ' i spa l i , i i r -S . i l , ; s ka - ka i kk i i j r o - .

l a i i s i d . l i u t l a P i s p : r ! a a r r p ' y ' r k r v a i - n ' / o si , i ndg ren , i . u r i dg ren . j a A rd e r sso i : , - j o t ka' l - , ,

. - o l . - i . . . . i , . j ; r r ^ n . m , , r i F l a r ! r i . l i -: u t r r ^ i \ " - l , . r t , - j . I . U

" " - r r \ 7 - . ' - ^ - - ^ ^ ^ ' - ' ' i k e e n k u u l u i . l : i k o b s -I r r L r . a d r r P d d r i

s o n , . j o 1 1 a o 1 i h u v 1 1 a ; a h a i i t r u s t e i n l s t oi ' ^ - ^ r - i I i n ' L t n e r r s i J e l k o r r m o c l -- l I i r l L r d I d r 5 L l

s i . C i i j oh ta - j a Dah lman , k : , r upp ias L i r k -, ; - r - h ^ , , r ^ 1 , i , , ; i : ! 1 , 1 , , . ^ , ^ i r r i ; l C : 1 . , ,! l S l . j d : r J U i J K l \ l l l i h K t s e r l l r l l i l . l i l . ' ' r l ; l n -

d e r . T a l o - l l i s i a o l i v a t l i o r p e l a j a R a n t a -i a , o p p i n e i t a a r k k l t e h t l T a l v e l . a . j a p r o -

f e s s o r i L a h t ' l e h t o . 0 1 i m y d s p u t k i n i e s

Ku lma la j a He lmer r O ja j a t o im i . L l - a . j a Ha r -

m J l d i n e n . j o k r o i i s y n l v n r l S a v o s s a .

t r i i h l c i s [ < u n t r r y h n r i ] l d o l i s i i s e r i -, , . , . ^ - : : : : - : . - : : c ^ i n h t , r i s i i l i . ( t r l l i j' f f P P r > r r

ne o l i va t saanee t n imensd e r i a i - ko i na ,i o l l n i r o l i k l v l e l l r n r i n i m o n a n l A m i. . . - r J ' \ , ' r " i -

L a i - o t t a m i s m a l l e j a . N e o l r v a t s y n t y n e e te r i muo t i en va i ku tukses ta . On ku i t enk ln1 u o n n o l 1 i s t a , e t t d t i e t L y i h i n y h t e i s k u n -r ^ - . . L - : : ^ ^ ^ : . r r - , j i s e s l i l i i l t v v ; A n i _m i H s a a r t o i n o i k k e u k s e l l l s e s t i L a v a t am u i l t a k l n .

M l t en ndmd e r i l a i se t - n ime t s i t t eno l i va t s yn t ynee t? Koska poh jo l sen Hdneenn im is t c i e i o l enna i . ses t i e roa . muun L . i ns i -

Suo rnen n im l s tds td , koskee t dmd es i t y stava l i aan suu r t a osaa kansakunnas ta .Pa i ka l l i ses t i on ku i t enk in o l emassa mda -r d l l j s i d , c j a l l i s i a j a j o s s a i n m J b r i nn i m i e n m t r n l ^ ^ n i a - ; - ; l r ^ ; n l " i ; r r , . , '

s l 5 < l l r u u l l r r i t l y v l a

e r o j a .

{r

S u o r u a , l a i s e n s u f u u - - . X ' a l i s a -

n l m r s L i i : l X ; r : * s 1 - r l P ; u k s e s t , a

Kirv i rss: : 1 . o, t as i ie i " ! l i r j i lo . rz i i : i tset ls ' . r lc l - - ia i r : ;d i r l r r i is 'a i i r l r - i , ts i .urn: - ia i . :e i r :i ] js : ia. ' .a la la l iar . ; . :a i .ers ' i . i i l i ' :1a11 , . i i i ikr t ; i in t i s--i i i on S l i i oness i i os . i k s i i i 1 , r i n r a t : n ra ( l r . r ^suonal a iset van j ra l , sr i t i in i i l r : t I , ( ] - .a<s ihyv i n l r . r o r t a , v i l ne l sen I - l L l : r u l ae r l dak . 'na keh i t i yny t t a . C . . ; aa n im i s ; t a o r j o - , . L t o -

s Lsa to j a p i de t t y - r e L t i nd : r i r i , , un j n i r r a :i tdsuoniala isen nin is i i in 1 i : ;Eksl r - r .ate1- i s-n Ln r i e l vuode s ta i 626 . l " i 1 - i i s po r va r i s - j :s i v i s l y n e i s t o r i m e L a 1 h o j v a L 3 c 1 5 0 0 - 1 u -vu l i a saaCa p i r syvdn sukun imen : oo1 jn ,N i i r nd o i i va t - asu i t aan l ahes pc l kkeukse t t av l e r a s k i e l i s i d - s i i s e i * s u o m a l a i s i a "V ie rasasu i s i a o1 i nyos va l t . e rosa soL i r l a i -den j a kds i t yo l d i s t en n im l s t : i , r nu t t an i i c i en pysyvyys o1 r L ; i ns l -Suomessa sa -t - unna i s t , a . Osa l1a vaes t i j s t d ( t ava11 i nenmaa la r ' s ve ies tb ) e i o11u t sukun imed l a i n -k a r n , h e i d i t k i r j a l t i i n a s i a k i r j o i h i nva ln pe l k : i l 1a e tu - - j a i sdnn ime l . l d t a in r ' r i v l i m i f l r i r ; l l i I i > d n i m e l i 5 - u s r | m m i -t en j o l l ak i n asumuksenn ime l lS , Asumuk -senn i rned e l vd t ka i kk i t u l k i t se edes l i -sdn imeks ' i vaan s l j a i nn lnmd i i r eeks i .

Kun nyky i sen la i r en kds i t , y s sukun in i s -t a j a n i i den kdy t6n va l t t dma t t dmyydes tda l ko l muodos tua 1850 -1uvu1 ta a l kaen , a1 -L n i r r r t m V A c o r i c r ' ] , . ; - l ; ^ ; - i , - ; r , , , .. . . r . . . - * K L J - l i l l l s J r l l l l l l l v \ p *

^ ; ^ ^ l , l . , r r l r ^ . , ^ r I r L ^ - r , , 1 r ^ i , i , , ^ ^ I / . , .p l e n K a y I r - o T a v a f l a i l e s t J a t u r s r a a n . v u o -

q i l t t m m o n i H L e c l i n v t - n q i n r , n ! r L r L ^ i l o r r r -

keh i tys ja ju lk inen keskus te lu t i i v l s -t e t t i l n v u o n n a 1 9 2 0 l a i k s i , j o k a a s t u lvoimaan vuoden 1921 aikana ja joka lo-^ - . 1 r j ^ ^ ^ ! i - : : * x ^ j k a i k k i s u o m a l a i s e tP U r a t . D g D L r l r r a d l d D I

kdy t t dmddn sukun imed j a kdy t f e imdan s i r - d- - L f r l r i ^ ^ l 1 r t s ^ - . ^ l 1 .y i l L i l r i l ' s e r r a l a v i r r r a .

:{uylo

Kuv ion 1 . ver t i kaa l i se t nuo le t kuvaavatjoko nimisysteemien keskini i is i i i vaiku-tuksia (aatel isnimet porvaris- ja ki isi-tyci l i i isnimien ma11ina, porvarisnimet so-t i lasn imien mal l ina) ta i a inesos iens i i r L y m i d ( s o t i l a a n n i m i L o r p a l l e j a

Lorpan n imi my i jhemmin sukun imeks i ) .Nuo l ikaav iossa o leva t n in i tyyp i t vo i -

daan ryhmitel16 t i iv istetymmin nimeno-maan Tampereen seudun kannalta seuraa-v a s t i :

1. talonnimet sukunirnind2. vieraskiel iset nimet (aatel iset, si-

v is tyne is tc i , porvar i t , kds i tyc i ld ise ts o t i l a a t . . . )

3. kansallisen herddnisen kauden aikai-set ja j?i lkeiset nimet (ns. Virta-

!g!-, Laine-, Sainio- j .a Sinisalo-t y y p i L , o t e t u t s u k u n i m e t )

4. muualta tulleiden muualla syntyneetnimet.

2 . S u k u - j a l i s d n i n i s t i i

T a n p e r e e n s e u d u l l a

Seuraavassa kdsitel l i i i in vain vieras-nirnid ja kansal l isen herddmisen kaudennimid, koska ne ovat seudun sukunirnistcinkanna l ta keske is id .

1626 1700

2 . 1 , V i e r a s k i e l i s e t n i n e t

Vierasnimien keiyttd laajeni Suomessanopeast i 1600-1uvu11a, jo l lo in Ruots lol i eurooppalalnen suurvalta. Mannermai-sen aa te l i s ton , pap is ton , v i rkamieh is t i jnja porvariston tavat keiytteiei sukunimidlev is ivd t tdnnek in . Suurva l tana Ruots iy r i t t i nyds ruo tsa la is tu t taa Suomea, jaSuomen sddtylSistd ruotsalaistui entistdenemmdn ni in kielelt i idn kuin nimil tddn-k in . V ie raas ta n imestd tu l i t t s ta tus t t .

joka o1 i ve l t tamatc in joka ise l le , jokamlel i menestyi i . Aatel iston mal1in rm:kaanmyc is porvar ien v ie rask ie l i s is td n imis tda lko i tu l la per iy tyv id . Er i i y is ten 11s i i -nimien kayttd 1aa jenl rnycis kdsitycj l i i is-ten keskuuteen vars in p ian , ja vuonna1753 laaditul la lai l la pakoterr i in jokisdl l i tkin nimen kantoon. Kun sotalai-tos 169O- luvu1 la je i r jes te t t i in , tu l ie r i t y is is td ruo tukohta is is ta so t i lasn i -mistd eri is j2ir jestelmiin uusi pi irre.Vaikka kir jal l ista mdZir i iyst i i ei asiastaime ises t l annet tukaan, tu l i vars in no-peas t i tavaks i , e t td n imet o l i va t ruo t -sa la is ia ta i joskus saksa la is ia ta iklassisten kielten iohtimin varuster-t u j a .

1 8 5 0 1520

rsa-

I

Laisenkehl-

nimis-

osaksiaika-

MO-

inind:tel is-is- jal0-1u-ro1 in .(settar is ia .t i lai-mutta

5a sa-[1inenlain-

joihind tai:immi-rumuk-: s r r -

rinis-pdestiil , a1-i tyyp-, Vuo-Leva -

Livis-astui

ra 1o-Laisetr si td

I

* PorvatlS- Ja kEs l tyb l tLsn lmet

NB, o te tu t Ja auomala la te tu t n imet

{!r 'r ^ 1 c'.mtlrl sen suku- 1a f lstnlnlsx6n kapEtqu-g..

Aatel.lsnlmet

Sotllasnlnet

Nykylset

suku-

nltnetluneErL la l6e t I l i kan ine t

Vanhat l t t lset sukunlmet

lTampereen porvaristo ja muut. asukkaat

Jalmari Finne kerdsi aikanaan t ietojaTarnpereen ensimmdisistd porvareista(vuos i l ta 1781 ja 1182) . Ens immdisendvuonna tontin omistaneesta kaupunginvdes td ka ik i l la o1 i v ie rasn imi . nu t takoknella ajurl11a nel jdstdtontinomista-nattomasta o1i suomalainen nimi. Vuonna1782 ka lk i l la o l i v ie rask ie l inen n imi .01i yleinen kZiyt i int6 Lbnsi-Suomen kau-pungelssa 1600-1uvun alkupuoliskoltaaina 1800-1uvun puolivi i l i in ast i , ettdka ik i l la porvare i l la ( tunnetaan va inmuutarna poikkeus) o1i vlerasnimi (tdssdyhteydessd = e i -suomala inen n imi ) . Mut ta

vierasnimi ol i usein myiis pa1ve1ijoi l laja tycinteki jdi l le, joskus taas vain pat-ronyyrni tai suomalainen l isdniml e1i sentalon tai muun asumuksen nimi, josta heol ivat kaupunki in tul leet tai jossa hekaupungin laitamil la asuivat. Kaupunginkortteleiden talojen nimid ei Tampereel-1 a k i i y t e t t y l i s d n i m i n d .

Yrnpdri j ivdn maaseudun nimist i j

Maaseudullakin esi intyi - paikoin jo-pa runsaasti - suomalaisten l isdnimienohella myds vierasnimid. Vierasnimidkantavaa maall ista ja papi l l ista virka-miehisrcid ol i rnaal la suhteel l isen v6hdn.Keisityci lSlsiS ja soti lai ta o1i si tdkinenernmdn. Vierasnimet eivet kuitenkaantd11d seudulla vield 1700-1uvu11a kovinusein periytyneet. Esim. Jdmsiissd vuonna1781 syntynyt sepen kisiilli Mikko Israe-1in poika alkoi kdyttdii nimed Rosenberg.Hdnen poikansa Jaakko Juho, joka o1isyn tyny t 1811, kay t t i myc is a luks i Rosen-berg-nimed, mutta ldhti si t ten suutarinoppiin ja hiinestZi tuli Helander. Sen si-jaan Messukyliin Nurni-Mikkolassa vuonnaI75I syntyneen Juho Matin poika lAnginsoti lasnimi ndyttdd si ir tyneen ainakinhdnen tyttdrel leen. Kurun Suutari lanJooseppi Juhon poika, joka oli syntynytL775, k i r ja t t i in 1801 so t i lasn ime l leBollstedt ja seuraavana vuonna Svart.Hi in ol i te11e vZi l in si ir tynyt toisenruodun t i iydennysrnieheste toisen ruodunsoti laaksi ja i lmeisesti siksi ninirnuuttui. Aika ajoin o1i taval l ista' ettenimi ki innit tyi ruotuun kuten taloon el isanassa ruodussa palvel leet eri sot i laatkdytt ivdt samaa nirnei i . Esim. Teiskon Us-kal in soti lastorppaan tul leen alkuaanKukolan torpan poika Jooseppi Eliaan

R

poika sai soti laaksi 1808 ryhtyessddnedell isen soti laan nirnen A1t. Tdl lainennimen l i i t tyminen ruotuun ki innit t i sennyds to rppaan.

Enimmdkseen kriytett i in yksi- tai kak-siosaisia tehtyjd nimid kuten Blom,tundberg, He1in, Vilander nutta rnydssi i i i tyl i i isten keskuudessa levinnytta uut-ta nimimuotia: ruotsalaisesta patronyy-miste tehti in uusi l isd- tai sukunirni:etunimen perasse oleva Johansson eiv: i l t tametta merkinnyt, ette kyse on Ju-hon pojasta, vaan Juho saattoi ol la iso-isdn nimi tai oma nirni tai Johansson ol iotettu nimeksi noin vain. Ti irnd muotl eikuitenkaan levinnyt Tarnpereen seudullalaa jas t i . Yks i es imerkk i ku i tenk in :Teiskon I lvesniemestd kotoisin o1lutKustaa Henrik (s. 1840), joka ol i avio-ton 1aps i , k i r ja t t i in a luks i l i sdn ime l lZ iJohannasson - Johannan poika, siis didinnime1ld. Seuraavaksi hi in o1i Adamsson- Aatamin poika. Vi imeksi hdn esi intyinimelld Andersson, joka tuskin pal jastaaisdn nimeii . l l rneisesti Kustaa halusivain peit td: i syntytapansa ja alkoi siksikdyttdd uudenlaista nal l inmukaista l isd-nirned. - Tapa kir jata aviottomat lapsetAdamssoneiksi niiyttiiii Tampereen seudullaol leen yleinen, mutta ei juuri rnuualla.Tapa nnristuttaa ortodoksien aiernpaa ki iy-tiintb,ii merkitd avioton lapsi Bogdanovik-si tai Bogdanovaksi ( 'Herran lahja').

Vierasnimethdn eivdt ni inkddn hei jas-tele kielel l istd eivi i tkd kansall istataustaa, vaikka moni sukututki jakin jou-

tuu sel laisia tulkintoja kuulemaan japohtimaan. Otettakoon esimerkki. Erdi insuvun esivanhempien selvit t6misen poh-jaksi o1i olemassa perimdtietoon nojaavakir jal l inen l iuskan mittainen paperi:

"Noin 1840 o1i erds tyrvddlSinen nahku-rlnkisiilli Gustaf Tiirnbon matkalla jal-kaisin Vaasaan. Ruovedelle tultuaan sai-rastui hdn ja' asui sairastamisen ajanuseita vi ikkoja Ruoveden kirkonkyl i issdRitoniernen talossa. Kun hi in parani japiti ldhted jatkamaan lrntkaansa pohjol-seen rupesi si l loinen Ritoniemen isdntdtahtomaan hiintd jiidm?idn pitiij6iin nahku-r i k s i . i l - - - j a l o p u k s i : t t G u s t a f T c i r n -bomin isoisii oli sotamiehene Suornen so-dassa, kotolsin Ruotsin Taalainrnaalta jajei sodan loputtua r i izi tSl iksi SuomeenTyrvi i i in pitdjddn.t ' Asiakir3at osoitt ivattasta tarinasta osan todeksi, osaa ei.1847 ott i Tampereel la nahkurinkisi i l l iKustaa Ttjrnbom muuttokir jan Vaasaan,

jonne hdnRuovedellro11 syntyaiemminTehdn tarkin. Kustr

sai si indree11a role mltdiTcirnbonei-toivat ruviit jo karemmin nenimistenvie Ruotsneitli kuinimet kersii6dystii

Teol l istu

sukunimii

Tanper,pel lavaalaisia sltu11e i11erniehl11e

Unto Ikir jassaa.sia (Tamp

ttNewhouse

v ie t i lnheiddt mlhei1le anla se oledes , mi tkoitett i . isel laistavain Niklkainen t ikaval le 1laiset sunaisia v:tehtaassao1i olevildstd Tam

"St51bf j i -

kirkkoisii) rh a n f r r f

Sanonon Pa1mden tr

ryhtyessddn. Tdl laineninnitti sen

i- tai kak-uten B1on,mutta myiisnnytte uut-a paEronyy-I sukunimi:hansson eikyse on Ju-i o11a lso-hansson ol inii mroti eiln seudullakuitenkin:

isin o1lutl ol i avlo-l isdnimelld

si is didin.i Adamssonin esi lntyin pal jastaataa halusialkoi siksiaista l isd-)nat lapseten seudullari rnrual1a.iempaa kiiy-Bogdanovik-JanJa , .iidn heijas-kansall istai jakin jou-uulemaan ja'kki. Eriidninisen poh-oon nojaavaen paper i :lnen nahku-tka11a ja1-Ituaan sai-lmisen ajanrkonkyldssdi parani ja[sa poh io i -i ' . : . . .

Pnen ]-san[aidiin nahku-fstaf Tc;rn-i Suornen so-[.runaa1ta ja1si Suomeen

I osoitt ivat

f ' osaa ei.

lrrinkisiilliI Vaasaan,

ii

jonne hein ei koskaan saapunut. Hein j i i iRuovede l le , ku ten ta r ina ker too . K isd l l io1i syntynyt Tyrvi i i i l l i i , jossa on kyl ldaiemrnin tunnettu sotilasnlrni Tiirnbon.Ti ihi in tarinan paikkansapitdvyys loppuu-kin. Kustaa rnuutt i 1842 Tyrvdaltd Tarnpe-r e e l 1 e , r y h t - y i n a h k u r i n k i s i j l L i k s i j asai si ind yhteydessd, si is vasta Tarnpe-reel1a nirnensd Ti irnbom. Hdnelld eio1e mitdein suvul l ista yhteytta ni ihinTdrnbomeihin, jotka Tyrvddl lei nimed kan-toivat ruotumiesaikoinaan, ja jotka e1i-vi i t jo kauan ennen Suomen sotaa. Sen pa-rernrnin nahkuri Tcirnbomin kuin Tdrnborn*n lmis ten so t i la i t tenkaan juure t e lvd tvie Ruotsi in, jossa samaa nirned ki iytt i i -neitd kuitenkin on ol1ut ja on. Vieras-nimet kertovat si is pikernrnlnkin henki lcinsdddystd tai ammati l l isesta asemasta.

Teoll lstumisen vaikutus

sukunimiin Tampereel la

Tampereen tehtaissa tuotett i in paitsipe l lavaa ja paper ia , myc is n imid : ruo tsa-laisia sukunimiS suornalaisi l le maalcatu11e i11e. sukun imet tdmi l le nuor i l lern ieh l l le ja na is i l le .

Unto Kanerva kuvaa tdtd asiaa hyvinkir jassaan Purnpuli laisia ja pruukki lai-sia (Tarnpere 1946):

"Newhousen tehtaaseen ottamat lapsetv ie t i ln S tS lberg in kont to r i in , jossaheidi i t merkatt i in tehtaan kir joihin jahei11e annett i in sukunimi, si l1d harval-1a se o1i ennestddn. Moni ei t iennytedes, rnit i i suku- e1i l i ikanimell i i tar-ko i te t t i in . Mon i vas tas i , e t te i hdne l l i isel laista o11ut, si l1t i isdei ol i sanottuvain Nikkari-Antiksl. Kotonsa nimen jo-kalnen t iesi ja sl i td saattoi tul1a a1-kaval le tehtaalaisel le sukunimi. Suoma-laiset sukunimet ol ivat kuitenkin harvi-naisia vi ine vuosisadalla. Usea saikintehtaassa jonkin ruotsalaisen nimen. Seo1i olevinaan kai komeampi. Tuo l ,empiid-ldstd Tampereel le tu1lut tyttci kertoi:

"S tS lberg in kont to r i in , y lz ikon t to -r i i n , v i e t j i n p a p i n k i r j a . L e m p d d l d nkirkkoherra (arkkipi ispa Johanssoninisi i) merkkas papinkir jaani vain Ju-hantytdr. Kotini nimi o1i Palorndki.Sanon Stoo1peri l le, ettd kotimcikkinion Palomdki ja i i i t i i ini sanotaan Palo-rnden Kreetaksi. Stoolperi sano, ettd

se on ni in pitkr i ja suomalainen, et-tei senirnosta pitkae suomalaista nimedpanna. Mind vas tas in , e t td ve l jen iniml on Linkkreeni, mutta sekin onpitka. tPannaan nimeksi Plumrni. Se onlyhk i inen ja kaun is t , sano Stoo lper i .Ve l je l len i S too lper i o1 i es i t tany tmuutamia ruotsalaisia nlmid ja sano-n u , e L L e o t a n y n i j s l d j o k u . t t

Td l la is ia n imid annet t i in ja o te t t i inmuuallakin kuin tehtaissa. Kun teisko-lainen torpan poika Juho Erland Kustaanpoika (s. 1842) rul i rci ihin leipuriPalrnqvist i l le hdnestd tul i Ceder. Syn-tyi sel laisla nirnid kuin Ahlbom, Ahl-gren, Birknan, Hagbon, Lindroos, Nyman,Nystrtim, Sjiigren, Stenvall ja Vallenius.Sukututki jat voivat hyvin jatkaa luette--Loa ldhes lopu lLomi in .

Joissakin l isdnimissd hei jastuu van-han kotipaikan nimi, kuten Teiskossa1813 syntyneen Matt i Yrjcin pojan nimes-sd. H6n ineni 1836 0rivedelle Yl inenValkjdrvi-nirniseen torppaan kotivdvyksi,muutt i si t ten 1850-1uvun lopussa Tarnpe-ree11e ia ol i airrr ina nimell i i l {al in. Sa-ma eAnteel l isten yhtdlei isyyksien ki iytt i jsaattoi ndkyd mycis soti lasnirnissd: Suo-niemen Maurin talon ruodun soti laan ni-mend o1i l{5rd. Sama koskee mycis multavierasnimi6. Keuruul la lukkari Candellsai nimensd asumuksestaan Kantolasta.Yhtd use in kby te t t i in s isd l l c j l l i s id vas-taavuuksia: Keuruun Suolahdesta pappis-ural le ldhtenyt kddnndtt i nimensd Palan-der iks i : la t . pa lus tsuo t .

Teoll isturnisen vaikutus

maaseudun l isdnimiin

Ldnsi-Suomessa maaseudulle peruste-tut teol l isuuslaitokset l is i isivi i t mydsmaaseudun vierasnimi5, si1ld ni iden tyd-vde11e alett i in ni i td kir jata kuten Tam-pereel lakin tehtaissa. Esim. Savon ruu-kei11a ja sahoil la ei tdl laista tapaaniiytd esl intyneen. Eslrn. Kurun Ikosessa1827 syntynyt El ias El iaan poika o1i sa-ha1la ol lessaan IB72 Hdll fors, muttaseuraavana vuonna Petdjdlamin Pohjantorppaa vi l jel lessddn hdnen nlmekseenkir jatt i in taas Pohja.

2 . 2 . K a n s a l l i s e n h e r a i d m i s e n

v a i k u t u s s u k u n i m i i n

1800-1uku toi kuitenkin muassaan yheiuusia nuutoksia yhteiskuntaelSrndi in ja neheijastuivat mycis nimiin. Suomenkiel i ja-mie1i nostivat pddti i i in. I lmeisesti en-simmdisen rahvaan keskuudesta ldhteneenaloit teen suomenkielen oikeuksien Daran-tamiseks i tek ivd t 29 . I .1846 *uu taro .Tampereen seudun talonpojat lempddldi-sen rus tho l la r in , k i rkkov i ie i r t in ja 1aa-mannloikeuden lautamiehen Juho Matinpoika Isotalon johdo11a. Tuohon vetoo-mukseen o1 i ka ik l11e ta1o11 is i l1e mer -kit ty talonnirni iki idn kuin sukunirneksi.Erds heist: i kulki kirkonkir joissa ni-me1ld Sir6n, mutta vetoomukseen nimi o1ikir joi tettu suornalaisi t tain Sireini.

Tarnpereel la yhteni i kansal l isen heri i i i -misen ajan valkuttajana o1i Tapani Kdr-ki inen, alkujaa vuonna 1833 Savossa Su1-kaval la syntynyt Tahvo Kiirkkdinen.Hdnen nlmensd ol i vanhalta kotiseudulraldhdctn jdlkeen hieman mukautunut - 1ie-nevdtkd syynd ol leet vuodet Saimaan ka-navan rakennusti j issd vai merisotavdessd,jossa hdn palvel i Tarnpereeseen tutustu-essaan. Vakinaisesti hdn muutt i Tamoe-ree l I e 1B5B ja men i ens i n tc i ih in L i i l f -ruuki l le Vl inikanojan varteen ja sit tenvarsln pian l i inatehtaal le. Merkit tevzi-si hi inet tekee kuitenkin se, ette hi ines-td tu1l jo 1860-1uvun alussa ehkd Tarnpe-reen ensimmdinen sanomalehtimies. Myct-hemrnin hdn vaikutt i rnuutenkin kansansi-vistyksen parissa. Sukunimistt jn kannalrao1i merkit tdvei i i paitsi se, ettd hdnellditsel l i i i iSn o1i sukunimi ja se ol i suoma-lainen, mycis s€, ettd hdn vei voimak-kaasti eteenpdin suomalaisuuden asiaa,Hdn o1i ni i ta, jotka esirnerki l lddn japaatoksel laan herdtt ivdt suomalaisenvdesti jn kdyttdrnddn sukunimid - suomalai-sia sukunimiS.

Vaikka suomenmiel isyys sai reippaanalun Tampereen seudu11a, vastustustakinol i . Esim. kun Tarnpereel le perustett i inensimmeinen oma lehti Tampereen Sanomat( 1866) ) , syytt i Tapanl Kdrkcinen, jokaitse noihin aikoihin kir joi t t i SanomiaTurus ta-1ehteen, leh tee k ie l ipo l i i t t i -sesti "verettcjmdksirt . Kdrki jstd ei pidet-ty myciskddn sopivana miehend lehden toi-mitukseen. Vasta vuonna 1878 hdn ryhtyilehden toimittajaksi. Lehti uusiutuikinhet i . Kun Aamuleht i IB82 perus te t t i in ,

10

si ir tyi Kdrkcinen pian sen palvelukseenuutisten hankki jaksi. Molemmissa lehdis-^ : : . . 1 ' - ^ : - ! : : _ r _ r j a h k o j a a r t i k k e f e i t a5 d - J U a K d r s L a a l l t d a

sukunimien kdyttdrnisen ja suomalaistensukunirnien puolesta sekd rnuukalaisnimidvastaan. Mite i lmeisimmin ndmd art ikke-1it ol ivat Kzirki isen kdslalaa.

Esim. vuonna 1880 Tampereen Sanomissaofi pi i i iart ikkel ina lehden etusivul laTampere -otsakkeen a1la kolmiosainenk i r j o i t u s S u k u n i m i e n m e r k i t y s . S i i n dteh t i in he t i a lkuun 1uk i ja1 le se lvdks i ,ette se mita he ovat tottuneet kutsumaanl i i kan imeks i , onk in sukun lmi :

"Hdneen ja lounais-Suonen nies sanoos u k u n i n e d ' T i i k a n i n e k s i t j a j o n a k i nf i ikana, jo11a nuka ei o7e mitedn- ^ - 1 . ; t , ' ^ t ; A X - ^ i F ^ l . : . . + + : x t - : - l lr i l e r K r L ) / b L a t t t a r t > I L d K d y L L d d K t t t .

- Tdmdn jdlkeen esitetddn vdrikds su-ku tar ina n in ien aT i tu ises ta va ih tun i -sesra. Pi i?ihenki l i i o7i "poikana kodis-saan Mat t i ta i Mat inpo ika , Tdhdet ty -ddn teh taan Lydn ieheks i nuut tu i h i inMatti Ristaljukseksi, otettuaan joka-niehen pestin i lnaantuu hi in nineTTdMatti Ruu, ja nyt hdn on torpparinaMatt i MiikeTdn nine77d, mutta koskahdn on hyvissii varoissa aikoo hiin os-taa Mikkolan taTon ja nuuttuu siTToinMatti MikkoTaksi, joTloin hdnen kun-nianhinonsa esineend on ostaa kaikkikyT2it in kuuTuvat ta7ot. SiTToin ottaahdn ky76n ninen ja on vihdoin sitenesiintyvd Matti RddkkyTiinii. Tunnepas i t ten mies n ieheks i jos vo i t .

Tdmiin Matin yksi poika Tukee it-sensd papiksi ja todistetaan He7s.Dagbladetissa olevan ruotsaTaisen si-v is tyksen ruo ts is ta tu77ut kannat ta -ja, koska hiinen ninensd on RdkdTe-niusi toinen poika Jeremias iTnaan-tuu nahtavana kdsityoTiiisend JeremiasJennerdaiiT'in nine77d, kolnas on tyo-nies vaan nineTtddn Riinkwisti, jotapappi kirjoittaa Renqvist ja isdnsdisi insi i 7uu7ee ninen alkuaan o77eenStri inqvist. Mit i i Ti ikaninesti i vdLid. o

Art ikkel i korostaa sukunirnien pysy-vyyden te rkey t te . Perus te i ta s i l lo isennimist i i l l isen t i lan kohentamiseksi ol i-va t ' mn. :

- vierasnimisyys yhdistyy ihmisten rnie-l i ssd v ie ra is i in ku l t tuure ih in , ja suo-malainen hengeneldmd katsotaan muualtatu l leeks i .- Vierskiel isid nimid on vaikea lausuai a k i r i o i t t a a .

- pysyvii suJt a t t M v v r i i r

on se nyt vjsessa paika;vaan, ja 7ypta nissd roc) ^ + A A ^u c L a a t J , c r

tavaTfa ninjTehnd on var.syntynyt, eSefi AtVOt Jnene hukkaatnin jaTover.7u ' joka o7 .pana takauksjo i t ta ja a rtoisin suvuskunimed, jo.ja henklnenBaabeTin tot- Sukunimi <rd Se n i tH

kuin rangais. l t l- l \1m1en n

l isesta he-r r s a a J r r o L (

suonalaisterToinen (

to teamal la ,puoTeinen p1k i i te t tdvdp7 taa .

Vuonna 1tel i sukuni-r ikkeit i i kmainetodistrrnettbnyysaiheuttaa ii ^ i + + ^ ; ^ , , ^J U A L L d J O V d

tositapaukstten sekaann

i ^ - l - ^v l r r - l u r r ^ a

takana. Lol"Ottakaa siJussinpojatsukunini. E.telenista ki

Aamuleht.vuonna 1BB5kdyttcidnotorsuomalaisiamn. suraaval

- Sukunfunleja retteldir- Ta lo11 is lon muutettarva t ta loa .

)alvelukseen.ssa lehd is -trt ikkeleita;uomalaistenLkalaisnimidnd artikke-

rn Sanomissaetuslvul la

:olmiosalnentys . S i lnde se lvdks i ,t kutsumaan

nies sanooja jonakinoie nitdiindyttddkin. t l

viirikds su-a va ih tun i -kana kodis-, t a r t u c L L y -

nuuttui hentuaan joka-tin nineTTiitorpparina

utta koskakoo hiin os-Euu siTfoinhiinen kun-

;taa kaikkit .7oin ottaardoin sitenrii. Tunnepa) i t .

Tukee i t -taan Heis.tTaisen si-

kannat ta -on RiikdTe-'as ifnaan-td Jereniasrcs on tyo-ist i ' jota

J A L b d t r > a

zan o77eeni E a v a 1 7 a .

'

nien pysy-s i l lo isen

.seksi o1i-

Iisten mie-h i ^ ^ . . ^r r r J d D u u -

trn muualta

kea lausua

- pysyvi i sukunimi on tae hyvdstd suvus-ta. "Myyt i inhdn neiTtd lehnd Retta ja

on se nyt Vi ikuna, huomenna saat taa to i -sessa paikassa o77a Teht ike tahi Tehndvaan, ja Typsi i t i a ina msonan nukaan. Mut-ta n issd rodun jaTostanisesta huol ta p i -detddn, ei edes Tehnid tidllid hd?i1yv?il1iitavaTfa nin i tet t i . T iedet i i i in , et te to inenTehnd on vanhastaan hyvdstd nai tosuvustasyn t ynyL ' e i k i i su i nkaan sa l l i t a t e t t i ise? arvo; jota se sennoisena on saanutnene hukkaan. Hyvdd lehmdi i , v ieLd enem-n in j a l ove r i s t d hevos ta seu raa suku tau -7u , j oka o fTesansa puhdas ' kdy pa rha in -pana takauksena eTdimen hyvyydestb. "Klr -i o i t f a i a a r v e l e e i h m i s t e n a i a f t e l e v 6 n

to i s i n suvus taan , j os he e i vd t kdy td su -kunimed, joka on suvul le yhteinen kot ija henkinen s ide. t tSukunini

on suvunB a a b e T i n t o r n i . "- Sukuniml on mycis tae puhtaasta eldrnds-t s x c ^ - : ! r : r ' ^ i r t f l a L i e l l d p a r e m m i nu c P f L o o N 4 f u c

ku in ranga is tus ten pe lko .- Nimien "hdrnnennys" on osoitus kansal-l i ses ta he ikkoudesta ja a jan mi t taanl isdb yhd tdtzi heikkoutta, se on osoitussuomalaisten sukujuurien hdpedmisestd.

To inen osa ar t i kke l i sar ias ta a lkaato teamal la . e t ta "sukun ineTT-d ' on ,on"n-puoTeinen pyhyys. Ei ofe si is nuuta kuink i i te t tdvd se , joka tdnmoisen pyh is tond

Vuonna 1886 Tarnpereen Sanornat perus-tel i sukunimien kdyttcj i i mrn. si115, ettdr ikke i tZ j k i r ja t taessa k i rkonk i r jo ih inmaine tod is tuks ia var ten saat taa sukun l -mettbmyys ta i talonnirnel l i i kulkeminenaiheuttaa ikbviSkin sekaannuksia. Kir '-joi t taja valott l asiaa laveasti err ir i l ldtos i tapaukse l la , jossa henk i ld te l la is -ten sekaannuslen kautta sai l innatuomi-otr, jonka purkaminen o1i monen rnutkant a k a n a . L o p u k s i k i r . j o i t t a . i a k e h o i t t i :"Ottakaa sl is te I ' Iat in pojat ja nuutJussinpojat i tseTTenne sona suonafainensukunini. Eihi in toki o7e Ti ikaa herras-tel enista k6yh?i1 t i ikddn nieheitd ! t l

Aamulehti kir joi t t i sukunimistd nrn.vuonna 1885. Sekin perustel i sukunirnienkdyttcicinoton vdlt tdmdtt i jmyytt i i ja puolsisuomalaisia sukunimid. Perusteita ol ivatmm. suraavat :

- Sukunimien puute tuottaa sekaannustaja re t te lc i in t lS .- Ta1o l11s ten k i r ja l l i se t s i toomukseton nuutettava joka kerta, kun he vaihta-va t ta loa .

- t t Y l i - ; s k a n n o n t t n i I H i i e n - t o d i f r i s f e n 2 p -

ta j ien jne . on ldhes mahdoton t ie tdd ,kenes td ku l lo ink in on kyse .- Sukunimi on oltava mvcis sdddvl l isentasa-arvon vuoks i .

_ Haital l is in sukunimlen puute on kui-tenk in aseve lvo l l i s ten kanna l ta . Luet te -loiden laadinnassa ja kutsunnoissa voisattua sekaannuksia, ja se voi antaamahdo l l l suuden v l lp is te lyyn ja as io idensotkemiseen.

_ Toivottavaa on, ett i i nimet kuten Mii-nanpoika ja Maijanpoika heivi i i is ivi i tlue t te lo ls ta , s i1 le ne ova t jonk ln la inenKa in in merkk i .

T a i - ; ^ i f + ^ i ^ ^ + + : i ^ : ^ ^ ^ l 'N l r J ( J r L L a J a L o L e a a , e t t a - l o t s s a K l n

p i t i j j i s s d p a p i t k u L s u v a L n u o r i a m i e h i dluokseen ennen aseve lvo l l l suuskutsunto jasop iakseen, rn ikd n imi he i l1e 1uet te1o l -h in pannaan, ja to ivoo tavan y le ls tyvdnpappien keskuudessa. Tdten nirnet vi ihi-te1 len tu l i s iva t ka ik i l le - ia Der in -nc i l1 ls iks i .

V i r t a n e n - n i i l e t

- m i t e n j a m i k s i y l e i s t y i v d t ?

Kun 1800-1uvun 1opu11a suomalaisenyhteiskunnan kdytr inncin tarpeet ja kan-sa l l i suusaate ede l ly t t i vd t vas tedes kdy-tett t ivdksi nimenomaan suomalaisia nimid,mal1 i haet t i in ldn teen takapa ju ises taI td -Suomesta , jonka Ka leva la ja tope l i -aaninen Suomi-kuva ol ivat nostaneerrnuunkin kansakunnan t ietoisuuteen.Kansall lsromanti ikan kauden suomalaisuu-den henkiset johtajat nostivat nen-pdbt-teisyyden koko suomalaisen sukunimistt jntunnuskuvaks i .

Kun sanornalehdissd esltett i in mallejata i suorana ls ia ehdotus l i s to ja suomala i -slksi sukunimiksi, nimet ol lvat si iSnndl*l i ses t i nen- loppu is ia , use immi ten jo en-nes tddn kdy tdssd o lev ia i tdsuomala is iasukunimid. Ne elvdt kuitenkaan saavutta-neet se l la is inaan kov in suur ta suos io raLdns i -Suomessa, osaks i varmast i s iks i ,e t te n i lden merk i tyss isd l tb e i o1 lu ttu t tu . Sen s i jaan syn ty i a ivan uus i n i -mi tyypp i : luon toappe l la t i i ve ih in l i i te t -t i i n -nen- johd in . N imie le rnent i t va l i t -t i i n y leensd kasv is ton , maaperdn, luon-nonilmlcj iden mukaan tai topograafisistate rmeis te . th tA tyypp id o len ku tsunurVirtanen-tyypiksi sen yleisimmdn edusta-jan mukaan. (Aiheesta enernmdn art ikke-le issa : S i rkka Pa ikka la : F inn ische Fami -

1 1

l i ennamen auf - ( i )nen, S tud ia Anthropo-nynica Scandinavica 1988 ja Sirkka Paik-kala: Suomalaisuuden laineita ia virto-ja, Sukuviesti 5/1987). - Taututossa 1ovat nimityypin yleisimmdt nimet.

Taulukossa 2 ndkyy, rniten paljon ndi-td nirnid ornaksutt i in Suornalaisen Viral-l isen lehden nimenmuuttoi lmoitusten mu-kaan nel j i issi i suuressa kaupunglssa jav i idessd ldZ in issd .

Uudennos omaksutt i ln nopeirnmln kau-pungeissa, etenkin Helsingissd ja Turus-sa. Mutta sen levidmiskeskuksina voi pi-taa rnyds Sa1oa, Raumaa ja Tamperetta,jossa nirnityyppi ol i 1870- ja 1880-1u-

vu l la n inenmuutoks issa suhtee l l i ses t iyleisin. Suurena ninenmuuttovuonna 1906sitd ei endd suositru.

Leidneistd nimityyppi o1i aluksi suo-situin Hdmeenlddnissd. Suosion lasku o1imaaseudulla tosin hitaarnpaa kuin kaupun-g e i s s a .

Taulukossa 3 ndkyy tyypin ninenkan-ta j ien osuus koko vdes t i j s td . (A lue idennirnet tarkoit tavat puhelinverkkoaluei-ta). Suosituimpia Virtas-nirnet ovat Jdm-sdn seudulla. KZirkialueita ovat mycjsPz i l kdne, 0 r ives i , Tampere , To i ja -La jaRuoves i .

r t l ' I

rlclslnl

TurkuTanrperViipuri

BczirkBezirk

, BezirkBczirk

, Ilczirk

T a u l u k l

n i m e n m r

I d i i n i s r

1 9 8 8 ( :

Nanrc I ; rcqucnz Inhaic Nanrc Frcqucnz Inhal t

V i r t ancnN icn r i ncnMi l i incnI(osli incnI : . i - . , : , , ^ , ,

LchtoncnLc l r t i ncnSe ln r i ncnSaar incnFlc inoncnSa ioncn' luoru incn

l {antancnJol i incnLah t i ncnA:r l toncnLcpp incnLaa[ isoncnPc l t oncnNurru incnVuor incnFlonliancnV i i t aucnf 'aninr incnLampincn

'St ront '' I- lal bi nscl'' I- lt igcl ''S rrornschncllc'

I- l ictancnV i l j ancnFIc l ru iucnOjaucl rPa juncnHeapancnI( iv incnf ' ; i l r t iucnI tuohoncnSyr j r incnS i l t ancnf i i rnr iucnlv l in tyncnNunrrn incnI(ur.rsinenI(ctoncnl (uol toncnOhsancnI tcunancnI ta i t ancnVarjonen1(autaucnLanrrn incnVcsencnl{uusunen

'Sancl ''Gc t r c i dc ''Pcr lc ''Graben''Vc idc ( l laum) '' I l c ̂ n '

' S t c i n "'S tc rn ''Gras ''l(and, Scite'' iJriickc''S tc i lhang '' l ( icfcr ''I-lci clc''Fichte''Vcide''Sch i l f '' Z w c i g ''1(and''Sal ix caprea'

i'Schatten''Discn'' 'W'cihcr''(l) aunr-)SchiiBling'1(ose'

L ' i / ' t L

21 5922 t 4 4 31 7 5 5 11.6 97 |1 6 7 t L1 5 7 7 4t 5 3 1 21 5 1 1 3t 4 7 s 61 4 1 0 9l 2 s 3 312 6091,2 5341 1 0 4 81 0 3 8 0t 0 3 7 19 6 S 58 7 9 46 7 7 16 7326 1 4 05 3 6 45 1 ,374 3 3 7

'Scc''I-Iain'' lJ lat t ''Sunc [ '' I nsc l ' ''Hcu ' .'Oclwald''l '.bcrcschc''U fc r '' I r luB '' lJ ucht ''Vcl le '' l l r lc ''Tal ''Fc ld '' I tascn''l l c rg'' l ( ic[cr ''Vcgzcichcn'' l l ichc''Vcihcr '

33

22z2221

I

LII

II

II

I

1

'7 '7 0

7 1 6000955808697574rt90936 9 8608608509497493470J I b

2311.9 |1 6 0l ) l

1361 0 0933807

T a u I u k

Tarkas'noin s iden niryhdennrVirtan'

Tutkimr(= Puhttd , j o .(koko rVirtas.

I . J A I

2 . P A3 . P a r4 , O r ,5 . Uur6 . R a r/ . J O r

8 . Ta :9 . T o

1 0 . H e1 1 . S a

HiirL2T a u l u k k o 1 . Y l e i s i m m d t

v u o n n a 1 9 8 5 j - J u l k a i s t u

( S . P a i k k a l a : F i n n i s c h e

V i r t a s - t y y p i n n i m e t j a n i m e n k a n t a j i e n m 6 d r b ta i e m m i n S t u d i a a n t h r o p o n y m i c a j c a n d i n a v i c a 6 : s s a 1 9 g g

F a m i l i e n n a m e n a u f - ( i ) n e n ) .

al le I

Jos muo i is i

12

1 8 7 0 -1 889

1 8 9 0 -1899

1900-1904

1905 1906)el1i"sestironna 1906

luksi suo-lasku o1i

in kaupun-

ninenkan-(Alueiden

:kkoaluei-ovat Jdm-

)vat myb'stoi jala ja

c'

,

illaum)'

icitc'

,Prca' .ilt

f Schii8ling

i

1 9 8 8

I : tc ls lnKl

TurkuTanrpcreViipuri

Bczirk Turku und PoriBczi rk UusimaaBezirk H:irncBczi rk Mikkel iI lczirk Kuopio

77,7J O r +

41,92 l , L

33,325,O46,20,0

10,0

7,91 0 ? .

1 0,115,9

3 1 ,528,326,418,29 ,1

3 ,38 ,9

"l'2,7615

74,619 ,022,6

6139rL

) 7q 7

0,0

0,0A . n

b ' I

0,00,0

1 1 5017

l t L

) )

7 < )

6 ,8

19,9

lg'

T a u l u k k o 2 . V i r t a s - t y y p i n n i m i e n o m a k s u m i n e n S u o m a l a i s e n V i r a l . I i s e n L e h d e n

n i m e n m u u t o s i l m o i t u s t e n m u k a a n n e l j e s s a s u u r e s s a k a u p u n g i s s a j a v i i d e s s d

I d i i n i s s i i . - J u l k a i s t u a i e m m i n 5 t u d i a a n ! h r o p o n y m i c a S c a n d i n a v j . c a 6 : s s a

1 9 8 8 ( S . P a i k k a l a : F i n n i s c h e F a m i l i e n n a m e n a u f - ( i ) n e n ) .

T a u l u k k o L V i r t a s - t y y p i n n i m e n k a n t a j i e n o s u u s k o k o v d e s t d s t d .

Tarkasti ottaen tHhiin Virtanen-t]ryPin niniin voidaan laskea vainnoin sata n inea ja J-aajast ik in tarkaste l len a l le 300 n inel i . Nai -den n in ien hal t iJo iden m5i i r i i on sen s i jaan huornat tava. Noin jokayhdenne l l 5 to i s ta (9 t : l l a ) e l i 425 00 suoma la i se l l a onVirtanen-tyypin nimi.

Tutkimusta varten olen Jakanut maan 80 pienalueeseen1= puhel inverkkoalueet) . Seuraavassa on luet te lo n i is td a lueis-td, joissa Virtanen-tl1pin nini6 on eniten suhteessa viikiLukuun(koko maan indeksin5 on 100); nukaan on lasket tu 93 y le is inteVir tas-n inei i :

1 . J l imsd 3782. Phlk l ine 28L3 . Padas jok i 2634 . Or i ves i 23 I5. Uusikaupunki 2176. Raurna 2L67. Joutsa 2L58. Tampere 2L09 . T o i i a l a 2 0 5

10 . He ino la 2021 1 . S a I o 2 0 2L2 . H5meen l i nna 196

13. Hyvinkdi i 18514 . Keu ruu I741 5 . T u r k u 1 7 11 5 . L o i m a a 1 6 817 . Vamma la 15418 . Ruoves i 1551 9 . L a h t i 1 5 52 0 . P o r i 1 5 3

2 8 . H e l s i n k i 1 0 7

13

F a

i

a l le 100:n lnm. Kotka , Vaasa, Se in5Jok i " '

Jos mukaan olisi otettu vain 37 yleisintli virtas-tylpin_nimea,oiisi luettelon karkipiii in .JiirJestys seillmyt lahes ennallaan.

sua .

Laitrc -YainioNurnriSalo -Loakso -Aalto -LehtoNietn iSaltrt i -Karterva *Rinrre -ITalnteLalili -Kallio -Alto -I{eino -l'uoriIIatftaVirlaLuotoSaari -TuorttiKoski +Laiho *Elo +Kari -Sut,attto +tl ellell{anrrcr -Jaluva +tlro -Terho *Tanuni +Il'lantereL{AkiOksa +tlllto +tl lattko *Kiv iLarttpiLelttiKataja *Kuttttos -I>altttu *Valkanta

J5J

431408381378366358356JJ5

312262260260243241'r", <2212202122tJ2198192t 9 l165154153145139127t24l l 8l l 3

' l l 0109

, 10E, . 9 6

95909088

. 8 68.t8483

. , 80

18 4866914I 775

l2 528929984909 020

139627 6052 8854t6 l3 0 1 61 456922165u63523 4984 83845' t7t 9 9 t7 2543237610 .12llt)2r542 t60I 800

765t263I 1342009

8481496

8575 789I 043I 7332t93I l l 7 '

7t2I 9751447

7011 2 8 r2t29

L a i n e - n i n

Ensimmdinut nimintmulta nen-.nu t . Vuos isdisnirneksimlkaan o1eLisdksi rnua ihep i i r inrnisiZi sotija 1860-1u'laisten nithyend kautehon alkaantama er?iiinlatehtaaltela is ia , Tan

"HeikkipiitiT lysnsin konk o 7 l a . ,Lessd, 'Haussi t^ ^ * f , ^ ^ x i

to r i in .nus ta Ln inu l ta '

l n ,n7 n1n

srn . SLrn i n i . 5s i t ten If n i i t t r-, *"ninut ktf n i 1 a n r

td oT lunassa 7i

Ndmzi uuvat i lnestrden varsiniluvun vaihvuonna 19(laskussa kz

- . , 4 ^ T t s- i l t J v > r L

suos i t tu .

TaulukornAt otetutensimndisern d r U L L v J E

rnenkantajalsen t ledoroleva - me

Tau l r rKko { .Luct tc losse ovt t y lc is imrni l t o tetut Lainc-n inre( , rn in i i vuor tna n inr i ensint rn: i i -sen kcrran csiintyy i lrnoitukscssa, <lttojen ubsoluuttirtcn ntri i ir: i ja ninrcrtkanta-jat 1985 (Vzicsti irckisterikcskuksen ticdoston mukaan). Nirnen per:iss:i oleva -nrerkitsce, etti nimen suosio on jo laskussa 1906, + taas ihnaisee suosion nou-

It8221876t877t880t879t 879r883I 882t81718791880189018861878t888I 8821880r 885t 880188618831882t87618761898l8?6I 8971897t81718851886'1890l89 lI 897r884lE831892l8E7l89 l189418841890l89 l.r 8801897

Listaa voisi jatkaa seuraavil la ninri l l i : Tanner, Kaisla, Lutturte, Vesa, Koivu,Volo, rt[urto, I?aita, Jiirvi, Yuokko, Yaahtera, Lilja, Latva, Yahtera, Lehmus,Ilortka ja, I'ihlaja.'I 'ccnrastoon voisivat kuulua rnyiis nrnr. Ruis, Kytd, Niva, Kiipy, jt I laka. Tal-laisia harvinaisis nimiii ei vdltt irn:itt i voi laskea Lainc-tyyppiin kuuluviksi, si l-l i niiden synlyyn ovat voineet vaikuttaa rnuutkin tekij i i t kuin tggpin mall i jarnu0t i .

r6

ao

. 4

6

I4

L a i n e - n i m e t

Ensimmdinen Virtanen-tyyppid seuran-nut nimimuoti o1i sis: i l1i j l tdt in sama,mutta nen-johdln ei nimiin endd kuulu-nut. Vuosisadan lopun suosituimmaksi uu-disnimeksi tul i suff iksiton l ,aine, jonkarnikaan olen tdmdn nimityypln nimennyt.Lisdksi mukaan tul i monia uusia sarnana ihep i i r ln sano ja . N in i tyyp l l le homonyy-mls id so t i lasn imid es i in ty i jo 1850-ja 1860-1uvu11a. Myds Tampereen tehtaa-laisten nirnissd nZii td o1i runsaasti 1y-hyend kautena 1859-1861. I lme ises t i tuo-hon aikaan l i i t tyy Unto Kanervan ta11en-tama erddn tehtaalaisen kertomus puuv11-- [ a L e h t a a L t a ( P u m p u l i l a i s i a j a p r u u k k i -laisia, Tampere 1946):

'Heikki HeTeeni o7i pupi inaTikkainpi i idTTysnies. Hefeeni vei ninut Haus-s i n k o n L t o r i i n p y h d i n n i e s t e n e t u v i i -t - ^11^ c^ - ' ^^ - ' - - t i t kdn a ikaa ovenp ie-K U a t a . u e t > u a t t I

Tessd ' kun Hauss i k i r jo i t t i . InpuTLaHaussi vi i t tas kerran ja nenin hdnenoerdssi i i in. Haussi vei ninut aTakont-to r i in . - HeTeen i o1 i jo puhunut n i -n u s t a H a u s s i l l e . - S t o o T p e r i k y s y in inuTta , n ikd n inun T i i kan inen i on .tE i n inuT la T i i kan ine i i o7et , vas ta-sin. StooTperi kysyi, nike o7i kotininini, Se o7i Mertanieni, Sini i oletsit ten Eeva Nienit s6r7oi hdnr kun an-f n i i r t n l z c t r n n i a l ' t ^ 1 ^ ^ , , ^ P ^ ; t , -

- r * - , - - - r - - , - - t ( : t a p u n . r o J K a v e a

ninut kehruuosastoon. Juoksupoika an-to i Tapun n inuLLe, kun e i fa i tosn ies-te o77ut , Po ja t kdv ivd t kurk is teTe-nassa Tappuani ja Tukivat Eeva Nieni ' !

Ndmd uudet taine-tyypin nimet alkoi-vat l lmestyri jo 1870-1uvu11a, mutta ni i-den varsinalnen ekspansio ajoit tuu 1900-luvun vaihteeseen, Suurena nimennuutto-vuonna I 906 n imi tyyp in suos i o o I i jolaskussa kaupungeissa, mutta rnaaseudulla- mycis I td-Suomessa - tyyppi o1i yhesuos i t tu .

Taulukossa 4 ovat koko maan yleisirn-met otetut laine-nimet, mind vuonna nirniensimmeisen kerran esi intyy l lmoitukses-Sd, o t to jen abso luu t t inen mi i i i rd ja n i -menkantajat 1985 (Veiestdrekisterikeskuk-sen t iedoston mukaan). Nimen perdssdoleva - rnerkitsee, ettd nimen suosio on

jo laskussa 1906, + taas l lma isee suos i -on nousua.

V i idan Moreen issa e i juur l l ,a ine- tyy -p i n n i m i d e s i i n n y - v a i k k a k i r j a i l i j aoma nlmi teihein luokkaan kuuluneekin. Se-k in oso i t taa ta rkkas l l rnd isyy t t i i , s i1 ldLaine-nirnet eivdt koskaan Pirkanmaanaluee11a saavuttaneet kovln suurrasuos io ta . La ine- tyyp in innovaat iokeskuso1 i yks ise l i t te ises t i He ls ink i . Tampere-kin kuului levldmiskeskuksi in Turun,V i ipur ln , Kotkan, Vaasan, Ou lun ja Kuo-pion ohelfa. Tampereel la L,aine-nirniensuos lo a lko i vas ta 1890-1uvun lopussa,mut ta lasku tu l i nopeast i , 1905 suos iool i suurin, mutta seuraavana vuonna tul iromahdus. Es lm. Turussa n imi tyypp i o11pidempii i in muodissa.

Hdmeen lZi i inin otetuista nimistd 1880-1uvu1la 402 kuulul Lalne-nimlin. muttavuoteen 1906 mennessd La ine .n imien suo-sio ol i jo laskussa. Suosio on Hdrneent d d n i s s d o l 1 u L l y h y e n a i k a a s u h t e e l _ I i -sesti voimakkalnta koko maassa. muttamuodin lyhyt kesto on vaikuttanut si i-hen, ettel L,aine-nimlstd o1e koskaantu11ut Hdmeessd yhte yleisi6 kuin pai-koin muualla Suomessa

N s . o t e t u t n i m e t

O L e L u i k s i n i m i k s i k u t s u n v i i m e v u o s i -sadan lopussa ja t5116 vuos isada l la v ie -rasnimien ta patronyymien si jaan otettu-ja n imi i i . Ne i i s td n imenva ihdoks is ta ju1-ka is t i ln y leensd i lmo i tu Suomala isessaVi ra l l l sessa Lehdessd ta l jossak ln var -sinaisessa sanornalehdesse. Uusia nimiSotett i in eniten vuonna 1906 Snelhnanin100-vuot ispd iv ien yh teydessd. 1870-1u-vu l1a v i ra l l i s i ssa lehd issd o11 va inharvoja inuutosi lmoituksia koko Pohjois-Hdmeestd . Tamperee l la n i i t i i o11 jo jon-kin verran vuosittain vuodesta 1879 aI-kaen. 1890-1uvu11a muutosten mAerd kas-vaa rd j i ihdysmeises t i . Ympdr is tdp i t t i j i ssdmuutoksia o1i vain vdhdn ennen vuosisa-dan vaihdetta - i tse asiassa nimien suo-rnalaistarnisinto alkoi ni issd laaiemminvasta vuonna 1906.

Kun James Finlayson 1820 tul i Tampe-ree l l e . maaseu l ta teh ta is l in v i r taava

15

tydvdki ei edes t iennyt, mikd se "suku-ninlt t oikein on. lauri Vi idan Moreeninkaiki l la miehi l ld ja naisi l la sukunimetol ivat sen si jaan jo arkisessa ki iytdssi i .

Tdrkeirnmdt ldhteet:- Jalmari Finne: Henki l i i t ietoja Tampe-

reen ensimmdisistd porvareista. Tampe-re. Tutkimuksia ja kuvauksia I.

- Unto Kanerva: Pumpuli laisia ja pruuk-k i la is ia . Tampere 1946.

- Sirkka Paikkala: Finnische Famil ien-nahrnen au f - ( i )nen. S tud ia an thropo-nymica Scand inav ica 6 . Uppsa la 1988.

- Sirkka Palkkala: Suornalaisuuden lai-ne i ta ja v i r to ja . Sukuv ies t i 5 /1987.

- Kustaa Vi lkuna-Pir jo l l ikkonen-SirkkaPaikkala: Uusi suomalainen nirnikir iaKeuruu 1988.

Lisriksi on keytetty art i ikel issa mai-nit tujen lehtien vuosikertoja, JarmoPaikkalan sukututkimuskdsikir joi tuksia,Jarmo ja Sirkka Paikkalan hal lussa o1e-vaa atk-rekisteriS viral l is issa lehdissdjulkaistuista nimenmuutosi lmoituksista( v u o s i l t a 1 8 7 0 - 1 9 i 0 ) .

I t )

Aaro Salova

Si l lo innu11e ens isanoi joku r

" S u k u t tL ^ .

J C > L d l l E '

v u s t a a n l c

Hdmmbste-^ 1 ^ ^ + ^ ^ ^ l lo r o D L o P d f J

opin tajuammaatlaissuvrmitddn muutkuivat sivukin arvokkartii kun eihempia sitdl,

Kdvi si t1in Janakkalp ia lan to rpe t td a rvo ispoika o11 vRengon pitd-+ , , ^ 1 r - ^ i ^ l .L U V T L a O J A f

sin Tuomastminua tdrppi+ ^ l . i - i - - 1 ^ lL v N f r J a r r f o r

f i i r f lere theistt jufnad Ikdrs ineen rk a u d e s t a . )

Muutamanti takaisinpitei jdd tosjses t i merk i rl l i r . .

k a u d e s t a . r rasiastaan virnielestddntkauan s i t taikanaan pdja kd tke t t l i