HAJAUTUNUT YHTEISTYÖ JA YHTEISÖLLISEN

TYÖKULTTUURIN ERI MUODOT

Miia KosonenKTT, tutkija, kouluttajaTwitter: MiiaKosonen

Syyskuu 2014

”Technology has its most profound effect when it alters the ways in which people come together and communicate.”

- Peter Kollock & Marc Smith: Communities in Cyberspace (1999)

”Communities already exist. Instead, think about how you can help that community do what it wants to do.”

- Mark Zuckerberg

Hajautunut yhteistyö

Hajautunut asiantuntijuus

Osaaminen ja asiantuntemus ei ole enää yksilön tai organisaation vaan verkostojen ominaisuus!

Painopisteen muuttuminen: verkosto- ja yhteistyötaidot, kyky olla vuorovaikutuksessa, keskustella, oppia ja luoda uutta tietoa ajasta, paikasta ja virallisesta statuksesta riippumatta

Sosiotekninen ajattelu: ihmiset ja viestintäteknologia rinnakkain, ei toinen toisen kustannuksella

Avoin, verkottunut, aktiivinen oppiminen

Oppiminen

Ongelmien määrittely

Vuorovaikutus

Ratkaisujen tunnistamin

en

Reflektointi

Lähtökohdat, tavoitteet, osallistujien roolit, motivointi

Monikanavainen sisältöjen jakaminen, keskustelu, iterointi, konfliktien käsittely

Palaute, visualisointi, kiteyttäminen

Arviointi, hyödyntäminen, uusien ongelmien tunnistaminen

Hajautuneen yhteistyön muotoja

Monimutkaiset tehtävät =kompleksinen verkosto ja vuorovaikutus-suhteet

Yksinkertaiset tehtävät

Osallistujat ennalta valittu

Avoin, itseohjautuva

Virtuaalitiimit

Konsortiot, ”eliittiryhmät”

Mass collaboration

Online-yhteisöt

Parvet ja parvityö

Tilapäiset online-ryhmät

Parvet

Parvet

”Ryhmä, joka organisoituu yhteisen sosiaalisen kohteen - esimerkiksi idean, ongelman tai projektin - ympärille osaamisen ja kiinnostuksen perusteella” (Janne Ruohisto, Intunex Oy, 2014)

Tilapäinen yhteisö, hajautuu ongelman ratkettua

Teknologiavälitteisyyden aste vaihtelee

Erona ”perinteisiin” tiimeihin itseohjautuvuus ja tietoisempi diversiteetti; irrottautuminen virallisista organisaatiorooleista

• Tekijät – haluavat ratkaista ongelman ja osallistuvat aktiivisesti työskentelyyn

• Avustajat – mukana pienemmällä panostuksella, ei välttämättä aikaa

• Seuraajat – kiinnostuneita aiheesta ja haluavat oppia, mutta eivät osallistu itse.

Parvet

http://tehokastietoyhteiskunta.fi/projekti/10

Millaista on hyvä parvijohtaminen?

Mitä onnistuminen vaatii 1) parven kokoonkutsujalta 2) osallistujilta?

Pohdinta

Online-yhteisöt

Online-yhteisöt

Pysyvämpi sosiaalinen rakenne, jonka jäseniä yhdistää tietty intressi

Vuorovaikutus jatkuvaa, kokemus jäsenyydestä – yhteisöllisyyden tunne

Muodostuu tietty ”sosiaalinen koodi”, suhdeverkosto, normit, käytännöt ja kieli, joka ei avaudu ulkopuolisille

Yhteistyön näkökulmasta esim. kuluttaja- ja harrastusyhteisöt ja user co-creation: uudet ideat, tuoteparannukset, tuotteiden tai palveluiden suunnittelu, testaus, arviointi

JOKAISELLA YHTEISÖLLÄ ON SOSIAALINEN VERKOSTO, MUTTA JOKAINEN VERKOSTO EI OLE AUTOMAATTISESTI YHTEISÖ.

1. Profiilin perustaminen vs. 1. Profiilin perustaminen

2. Verkoston luominen 2. Osallistuminen3. Sisällön jakelu 3. Kokemus

yhteisöllisyydestä; suhteet, identiteetti,

luottamus, normit

Online-yhteisöt

Sosiaalisen median verkostoprofiileja voi luoda kymmenittäin, mutta yhdellä ihmisellä ei voi olla kuin muutama aktiivinen yhteisöjäsenyys – enintään 5-7.

Verkosto vai yhteisö?

löyhä tiivis

Muokattu lähteestä http://slideshare.net/hponka/sosiaalisen-median-yhteisllisyys-5350399, Harto Pönkä (2012)

lyhytaikainen

pitkäaikainen

Fokusoitu online-yhteisö, esim. vertaistukifoorumit, harrastusryhmät

Formaali pitkäkestoinen yhteisö, esim. työyhteisön Yammer, opiskelijavuosikurssin Fb-ryhmä

Formaali lyhytkestoinen yhteisö, esim. kurssin verkkoympäristö

Fokusoitu kontekstisidonnainen yhteisö, esim. parvet, asiantuntijaryhmän Twitter-keskustelu tietystä teemasta

Hajautuneet asiantuntijaverkostot, esim. Sometu –ryhmä, #seoppi, #finnedchat

Sosiaaliset verkostopalvelut, esim. Facebook, LinkedIn

Satunnaiset ryhmäkeskustelut, esim. reaaliaikainen chat

Kontekstisidonnaiset ryhmät, esim. seminaarien Twitter-feed, tapahtumat ja kampanjat, #kutsumua, #jaajotain

Esimerkki löyhästä kontekstisidonnaisesta ryhmästä: reaaliaikainen keskustelu Sosiaalinen intranet –seminaarista 8.5.2014

Esimerkki hajautuneesta, pitkäaikaisemmasta asiantuntijaverkostosta Twitterissä, kts. myös http://sometu.ning.com

Esimerkki formaalista pitkäkestoisesta yhteisöstä: organisaatio jakaa ja koostaa tietoa, rakentaa imagoa ja lujittaa asiakassuhteita sosiaalista mediaa hyödyntäen, http://tietotyomaa.meteoriitti.com

Esimerkki formaalista lyhytaikaisesta yhteisöstä: wiki-tietopankki osana täydennyskoulutussarjaa, http://someoppi.wikispaces.com

Aito yhteisö voi syntyä vain osallistujien tarpeista, ei johdon mahtikäskyllä!

Online-yhteisöt

Osallistujien tarpeet ja motivaatioInformation

Relationship building

Social identitySelf-expression

Helping Others

Enjoyment

Belonginess

Status and influence

access to valuable informationlearning opportunitiesproblem co-solving

forming productive relationshipsnetworking

self-awareness of membershipdemonstrating ability to solve problems

altruismbeing gratified by providing valuable ideas/solutions

fun and playfulnessflow experience

sense of attachment to the 1) community 2) brand or 3) set of tasks

recognition by the firm, e.g. jurys rating contentrecognition by the community, e.g. peer rating

Täydennetty lähteestä Porter, C.E. et al. (2011): How to foster and sustain engagement in virtual communities. California Management Review, 53(4), 80-110.

Osallistumisen tasot

tekijät

osallistujat

opportunistit

lurkkaajat

Jakavat tietoa, kommentoivat

Jakavat ja yhdistelevät tietoa, tuottavat uusia ratkaisuja

Pyytävät apua itselleen

Vain seurailevat

nukkujatEi-aktiiviset tilit

1 %

9-19 %

80-90 %

Online-yhteisön peruselementit

IHMISET

PersoonallisuusMotivaatioKoettu yhteisöllisyysJäsenyyden elinkaariVahvat vs. heikot sidokset

JAETTU INTRESSI

Sosiaaliset suhteetInformaation jakaminenKokemusten vaihtaminen ja tuen saaminen

VUOROVAIKUTUS

NormitLuottamusSitoutuminenJaetut merkityksetYhteinen kieli

VIESTINTÄKANAVAT

Kaikille avoin vs. rajattu tai kahdenvälinen viestintä

Yksi vs. monta kanavaa

Yhteisömanageri = kapellimestari, joka fasilitoi ja ohjaa yhteisön toimintaa

Hyvä yhteisömanageri on…

www.somemonitor.com, mashable.com/2013/01/27/community-manager-qualities/, #cmadFI, http://cmad.fi

Online-yhteisönfasilitointi ja aktivoiminen

Vahva viestijä

Helposti lähestyttävä, empaattinen

Omistautunut

Organisointikykyinen Valmentaja, coach, mahdollistaja

Ulospäin suuntautunut

Arviointikykyinen

Intohimoinen

Analytiikkaosaaja

Yhteisöllisyys

Odotukset yhteisöä kohtaan

Toimiminen osana yhteisöä

Yhteisöllisyyden tunne

- Jäsenyyden kokemus

- Identifioituminen ryhmään

- Vaikuttamisen tunne

- Sulautumisen kokemukset, ’flow’

- Kokemus tuen saamisesta

- Kokemus merkityksellisistä suhteista

Millaisia hyötyjä yhteisössä toimiminen tarjoaa? Mihin tarpeisiin yhteisö vastaa?

Miten osallistun ja millainen on roolini yhteisössä?

Suositukset (word-of-mouth)

Brandi-uskollisuus

Yhteisö-uskollisuus

• Ihmiset määrittelevät itseään ja muita erilaisten ryhmäjäsenyyksien kautta – identiteetit pohjimmiltaan aina sosiaalisia!

• Sitoutumisen ja luottamuksen ohella tärkeimpiä voimia, joka pitää online-yhteisöjä koossa ja määrittää vuorovaikutuksen laatua

• Me-henki ja oman sisäryhmän suosiminen edesauttaa ryhmän tavoitteiden saavuttamista• Vrt. koulun liikuntatunnit ja ”jako kahteen” • Mistä johtuu, että ryhmäidentiteetti muodostuu näissä tilanteissa

silmänräpäyksessä?• Mitä hajautuneet yhteisöt ja parvet voisivat oppia tästä?

(Tajfel, 1979; Tajfel & Turner, 1986)

Sosiaalinen identiteetti

• Pysyvyys • Selkeys• Toimintavarmuu

s• Muutokset

pienin askelin

• Läpinäkyvyys• Jaettu ymmärrys• Yhteiset tapahtumat • Reilu peli• Konflikteihin puuttuminen

• Palaute • Nopea reagointi• Tarinallisuus, ei

pelkkää ”faktatykitystä”

• Erottuvuus, selkeä identiteetti

• Yhteinen symbolijärjestelmä• Yhteiset intressit• Jäsenyyden vaihe

Jäsenet Tuki

RutiinitLuottamus

Online-yhteisöllisyyden rakentaminen

Mass collaboration & crowdsourcing

Mass collaboration

Suuri joukko ihmisiä työskentelee tietyn tavoitteen eteen ilman hierarkista ohjausta

Huomattavasti laajempi kuin virtuaalitiimi tai parvi, kasvottomampi kuin online-yhteisö – identiteetti ei ratkaise, vaan työn jälki ja yhteiset normit

Klassinen esimerkki Wikipedia

Myös laajat, avoimet joukkoistamishankkeet, jossa osallistujat työskentelevät kukin tahollaan tietyn tehtävän tai ongelman ratkaisemiseksi

”Tutkimukset ovat osoittaneet, että joukkojen viisaus toimii. Jos tietyt ehdot täyttyvät, joukko maallikoita on monissa asioissa osoittautunut viisaammaksi kuin koulutetut asiantuntijat. Nämä ehdot ovat, että a) joukon jäsenillä on oltava jotakin perustietoa kyseessä olevasta asiasta, b) joukon jäsenet tulevat mahdollisimman erilaisista taustoista ja c) joukon jäsenet saavat toimia itsenäisesti.

Tutkimuksissa maallikkojen ryhmät ovat arvioineet asiantuntijoita tarkemmin, kuinka paljon lasipurkissa on karkkeja tai kuinka paljon ja mitä tuotteita yritys X tulee myymään määrätyllä ajanjaksolla. Mitä monipuolisempi valikoima yhteisössä on päitä, sitä monipuolisemmin niissä on tietoja ja taitoja, joista kaikki hyötyvät.”

Jani Kaaro, HS.fi 7.1.2013

Crowdsourcing

Crowdsourcing

Talkoistaminen, joukkoistaminen, joukkovoiman hyödyntäminen

• Ei tietty yhteistyömuoto, vaan periaate ja johtamismalli, jota voidaan soveltaa erilaisissa ongelmaratkaisutilanteissa

• Useita toteutusvaihtoehtoja: Avoimena tai valiten ennakkoon asiantuntijat, joille ongelma

osoitetaan Kilpailullinen tai yhteistyöhön perustuva Oma toteutus tai välittäjää hyödyntäen

• Riskeinä ”information stickiness”, haasteet osallistamisessa, ideoiden toteuttamiskelpoisuus ja arvioinnin työläysAfuah, A. & Tucci, C.L. (2012). Crowdsourcing As a Solution to Distant Search. Academy of Management Review, Vol. 37, No. 3, pp. 355-375.

Crowdsourcing ja yhteistyömuodot

Monimutkaiset tehtävät

Yksinkertaiset tehtävät

Osallistujat ennalta valittu

Avoin, itseohjautuva

Virtuaalitiimit

Konsortiot, ”eliittiryhmät”

Mass collaboration

Online-yhteisöt

Parvet ja parvityö

Tilapäiset online-ryhmät

Joukkoistamismalleja

Oma alusta

Kilpailu

Tapahtuma

Yhteisö

Välittäjä

Dell IdeaStorm GrabCAD

IBM Innovation Jam Kickstarter

InnoCentiveSAPiensBombardier YouRail

Kosonen M. (2014) http://tohtorilletoita.wordpress.com/2014/09/13/open-collaboration-and-crowdsourcing-compromised-my-solutions-vs-our-solutions/

Lopuksi

Me-henki, luottamus ja sitoutuminen kuulostavat kauniilta, mutta yksinään ne eivät johda mihinkään – ne voivat päinvastoin saada aikaan tilanteen, jossa vastuuta siirrellään loputtomiin eikä kukaan tee mitään.

Tavoitteellinen yhteistyö for realists

Tavoitteellinen yhteistyö for realists

Itsensä

johtamine

n

Yhteistyö

n johtamine

n• 3P’s: priorisointi, perspiraatio, perslihakset

• ajanhallinta

• Realistinen tavoite• Suunnan näyttäminen• Kannustava palaute• Saavutusten

konkretisointi• Kiertävä johtajuus

”Tässä maassa on tekijöitä, jotka eivät neuvo sivusta muita, vaan hyppäävät itse mukaan. Kokeilevat. Ottavat selvää. Tutkivat. Yhdessä toisten kanssa. Suomalainen koulu ja opettajuus muuttuu vääjäämättä.”

Anne Rongas, kehityspäällikkö, Suomen e-oppimiskeskus ry.

http://opeblogi.blogspot.fi/2014/09/vaaralliset-ideat-ihastuttavat.html

Kokemus on paras opettaja